syy miksi elää

Monesti kysymme itseltämme että mikä on tärkeää? Lopulta työmme ei ole tärkeä, terveytemme ei myöskään ja lopulta huomaamme että on asioita joilla ei ole edes henkeä joiden puolesta joku on valmis antamaan kaikkensa.

Perheemme, lapsemme, omaisemme, itseämme heikommat, tulevat ensimmäisinä mieleen. Mutta miksi sitten suremme kun joku poistuu jos he tekivät sitä mitä rakastivat ja elivät täydesti? Koemme että juuri meiltä on nyt viety jotain. Jos elämän tarkoitus on elää ja vaalia elämää sitä suojellen, mistä olemme ottaneet kaiken sen josta meidät on tehty sekä miksi olemme muokanneet itsemme sellaisiksi että emme osaa iloita siitä mitä meillä jo on?

Menetys ei tarkoita epäonnistumista, ei poistuneelle eikä jäljelle jääneelle. Teemme jokainen osallamme päivittäin valintoja joiden lopputuloksia emme pysty hallitsemaan, mutta monen uskonnon mielestä jos näin kerta on niin juuri näin sen olla pitää. Sanotaan että yksikään lehti ei putoa väärään paikkaan, mutta koska kontrolli on uskottoman turvallisin paikka emme pysty käsittämään universumin suurta suunnitelmaa jonka rattaissa olemme samalla pieniä mutta hyvin merkittäviä. Kaaoksen keskellä pieninkin tasapainon hetki tuntuu rauhalta jota olemme kaivanneet.

Taito hyväksyä asioita on yksi sen kontrollin suurimpia muotoja. Irti laskeminen sen kanssa yhdessä muodostuu supervoimaksi jota monet pelkäävät. Valintamme vievät meidät paikkoihin joissa kasvamme, muutumme ja lopulta jätämme jälkemme tähän maailmaan siksi jokainen voi miettiä miksi tekee mitä tekee.

Valintamme muodostuvat tavoiksi jotka lopulta sinetöivät tarinamme, tapahtui se sitten yksityisjetissä tai paikallisbussissa, matkan laatu ei riipu kulkuvälineestä vaan siitä kenen kanssa matkaat ja mitä kannat mukanasi. Emme voi säilöä turhamaisuuksia joita himoamme koko elinkaaremme keston, eikä materiaalinen perintö kerro siitä keitä todella olimme. Se minkä jätämme sydämiin on ainoa perintö jota ei voi tuhlata.

Avaimet rauhaan ovat parasta aikaa taskussasi. Ehkä elämää suurempi kysymys ei olekaan kuinka haluat tulla muistetuksi vaan kuinka haluat elää tänään täysillä, läsnä, merkityksellisesti. Se saattaa ratkaista kaiken aikaisemman. Ne joita olen saanut etuoikeutetusti seurata ja jotka ovat löytäneet sen rauhan, ovat löytäneet sen juuri tästä hetkestä, ei tulevasta poistumisesta vaan nykyisestä läsnäolosta.

Nauti päivästäsi sillä se on lahja jonka arvo paljastuu vasta kun opimme elää sen täysin.