Sisältä ulos
Mukavuudet ja niiden mukana tulevat asiat jäävät meiltä usein huomaamatta, varsinkin niiden saavuttamisen jälkeen. Samoin käy monien muiden asioiden kanssa, joita haluamme tai tarvitsemme. Saavutettuamme ne emme enää koe niiden arvoa samaksi kuin silloin, kun niitä tavoittelimme.
Vuoren huipulle ei voi jäädä asumaan, eikä palkintopallilla seistä kuin sekunteja ja sitten kaikki on jo ohi.
Mukavuuksien liiallinen määrä näkyy meistä ulospäin nopeasti, aivan kuten kaikki muukin nykyisin etenee nopeammin. Mielen päivittäinen haastaminen, vaikka vain mikrotasolla, vahvistaa sisäistä henkeämme, koska pidämme kiinni sanastamme itseämme kohtaan.
Kärsimystä on vaikea rakastaa, ja sen mukana kulkeminen tekee prosessistamme raskaan. Elämä on ainoamme, ja siksi haluamme nauttia siitä. Ehkä juuri siksi onnistumme usein parhaiten asioissa, jotka olemme tehneet poissa kärsimyksestä mutta hyväksynnässä tilanteen kanssa.
On kuin sanoisimme itsellemme: tämän pitää olla pahaa ja kärsimystä tuottavaa, jotta se onnistuisi. Niin ei kuitenkaan useimmiten ole. Hyväksyntä vie meidät aivan toiseen paikkaan.
Jos uhraamme tämän hetken jonkin tulevan tapahtuman takia, on se kuin sanoisin itselleni: tämän hetken on oltava huono, jotta saavutan haluamani. Silloin heitämme pelastuksemme aina tulevaisuuteen ja se estää meitä elämästä juuri nyt. Saavutuksemme eivät meille sitä tuota.
Sanat, joita käytämme prosessissa, näyttelevät suurta osaa tunteissamme, joita kannamme tekemisemme mukana. Uhrata merkitsee elämän pois ottamista tarkoituksen takia. Jos uhraamme aikaa johonkin, luomme samalla sisäistä merkitystä itsellemme suuntaan, jonka sanomme valitsimme.
Voimme opettaa itseämme käsittämään ongelmat ainoastaan mahdollisuuksina. Niin kauan kun etsimme ulkoa jotain, millä täyttää tyhjyyttämme, tulemme elämään puutteessa. Siksi rikkaat ja kuuluisat tekevät itsemurhia. Hyväksynnän kautta löydämme ilon tekemiseen ja se tekee kaikesta kevyttä ja ulospäin suuntautunutta, eikä toisinpäin. Siitä hetkestä ja tilasta syntyvät suurimmat muutokset, keksinnöt ja luovuus.
Ilo on aina sisällämme. Laulu on kaunein tapamme itkeä. Tila jossa lauletaan on aina positiivinen, vaikka kyseessä olisi kostea, pimeä ja kylmä eristysselli. Usko pois.
Prosessin iloisuus ja mukana olleet upeat ihmiset ovat se, jonka muistamme vuosien ja voiton sekä häviön jälkeen. Pokaalit pölyttyvät ja mitalit menettävät merkityksensä, mutta yhteishenki ja yhdessä tekemisen ilo jäävät meihin.
Sisältämme löytyy resursseja, joita emme tunne, koska emme ole joutuneet niitä käyttämään. Mutta ne ovat meillä kaikilla.
Sisältä ulos on oikea suunta, ei ulkoa sisälle.
Oletko sinä jo katsonut sisällesi?
Jos tämä kuulosti kiinnostavalta, Sisältä ulos -kurssi on rakennettu juuri tästä suunnasta.12 viikkoa. Kysymyksiä, jotka vievät sisäänpäin.
Kommentit