BLOGISYÖTE

Me kaikki olemme eläneet aikoja ja hetkiä, joissa elämä ja ihmiset ovat taistelleet meitä vastaan vailla moraalia tai oikeudenmukaisuutta. Jokainen meistä on kulkenut polun, jolla elämä on käyttänyt kaikki senhetkiset keinonsa kovettaakseen meitä. Tiettyyn pisteeseen asti se on välttämätöntä. Mutta tulee hetki, jolloin ymmärrämme, että jos jatkamme vain itsemme kovettamista tulevia lopputuloksia varten, me kuolemme. Emotionaalisesti, henkisesti ja fyysisesti.

Me kaikki valehtelemme. Se on fakta. Me kaikki haluamme olla jotain, mitä emme ole. Uskallamme valehdella itsellemme, koska tiedämme kantavamme virheitä. Ne piilotetut kasvot ja kerrokset, jotka yhteiskunta ja kulttuuri istuttavat meille hyväksynnän saamiseksi. Tämän virheiden kieltämisen seurauksena rappeudumme hitaasti, kuollen vähitellen tietämättömyyteemme siitä, keitä todella olemme. Yksin vietetty aika, jolloin emme voi näytellä mitään roolia, koska meidän ei tarvitse j

Useimmat meistä ovat kiinnostuneita siitä, mitä vankiloissa tapahtuu, paikoissa, joissa elämän ja toiminnan rajat ovat minimissään. Se on yhteiskunnan tapa rankaista niitä, jotka rikkovat moraalisia sääntöjä, jota kutsumme laeiksi.

Kun jouduin vankilaan, oli hyvin lyhyt hetki, jolloin luulin sen tuhoavan minut kokonaan. Hyvin lyhyen ajan kuluttua pääsin sisälle meditaatioon, koska tajusin pian, että minulla oli nyt vain aikaa itselleni haisevassa, kosteassa, mädässä ja saastuneessa sellissä kaikessa yksinäisyydessäni. Elämä tai Jumala antoi minulle suurimman lahjan, josta olen koskaan voinut vain uneksia.

Kun kamppailin mielenterveysongelmien ja psykologisten haasteiden kanssa, jotka liittyivät vahvasti vastuuttomaan käyttäytymiseeni ja itsekkyyteeni, tajusin, kuinka tärkeää on pitää sekä mieli että keho aktiivisina. Fyysinen aktiivisuus oli avain vahvan ja vakaiden rakenteiden ylläpitämiseen arjessa ja sen tarpeissa. Kehomme on sielumme temppeli, ja on hyvin tärkeää, että näillä kahdella on vahva yhteys.

Tämän sivuston tarkoituksena ei ole ansaita rahaa tai pyrkiä kuuluisuuteen. Taisteluni ihmisenä on ollut vain yksi lisää siinä pitkässä listassa, jota tämä universumi on kantanut ja kantaa jatkossakin. Käsittämäni ongelmat voivat olla joillekin liikaa ja joillekin ei mitään. Se minkä haluan näillä blogikirjoituksilla ilmoittaa on se, että en ole täällä tuomitsemassa ketään tai etsimässä jalustaa. Kahdeksantoista vuoden vankilassa olon jälkeen erossa pitkään perheestäni ja suk